No sopihan se

...ihan kohtuullisesti :)

Joulu sujui mukavasti, hyvän ruoan ja seuran merkeissä, kirkkoa ja haudalla käyntejä unohtamatta. Pukkia meillä ei käynyt, mutta yksi innokas tonttu paikalla oli jakamassa paketteja. Lahjanarut olivat hänen erikoisalaansa :D

Tänään on ollut omituinen päivä sen suhteen, että on lauantai ja kaikki kolme olemme kotona, ilman töitä tai luentopäiviä. Aamulla olin myös ihan varma, että miehen pitäisi lähteä töihin, kun hän vasta eilen "aloitti työviikon". Tässä menee rytmit sekaisin. Mutta en valita, on ollut terveellistä vain olla ja rauhoittua, ja lukea kirjoja. En muistanutkaan kuinka ihanaa on uppoutua hetkeksi kirjan pariin. Sain vihdoin myös järjestettyä lattiatasossa olevan kaapin, jossa maalipurkit ajelehtivat pienten käsien ulottuvilla. Olin aikonut tehdä sen jo parin kuukauden ajan, mutta vasta nyt löytyi inspiraatio... Tänään pääsimme muutenkin aktivoitumaan ja tekemään puukuormaa, ulkona olo teki hyvää. 

Kuusen hankintaan

Eilen kävimme kuusen haussa miehen kanssa, Pirpana jäi vahdittavaksi vaunu-unille. Ei tarvinnut poiketa kuin vähän metsäautotieltä, kunnes vastaan tuli sopiva yksilö. Onneksi näin, jätimme nimittäin haun sen verran iltapäivään että alkoi tulla jo hämärä. Pimeässä kuusta valitessa olisi saattanut sattua muotopuoli mukaan...

Tyven katkaisun jälkeen oli vuorossa väittely siitä, katkaistaanko kuusi sopivan mittaiseksi jo metsässä vai vasta autotallissa. Toteutimme sitten molemmat. Itse pätkäisin heti kättelyssä suurimmat ylimäärät ja mies sahasi vielä autotallissa pituuden tarkkaan mittaan huonekorkeuden huomioiden. Huomenna nähdään, miten tuo olohuoneeseen sopii =)

Kuormaa, kuormaa

Tänään pääsin aloittamaan tämän talven metsäkauden puun kuormauksella. Oli pitkästä aikaa kiva päästä ajelemaan kärryn kanssa, kun pappa vahti Pirpanaa iltapäivästä pari tuntia. Ehdin vasta yhden satsin tuoda kun pimeni ja lähdin sitten jo harrastuksiin, mutta huomenna jatkuu =)

Kuminarekan käynti

Tänään tilalla kävi Vr-Transpointin kuljetusyrittäjä lastaamassa kesän kuminat rekkaan. Hänen piti tulla jo edellisenä päivänä, mutta nosturin hydrauliikkaletku hajosi ja viivästytti hakua. Kuljettaja nosteli suursäkit nosturilla kyytiin kun katselin Pirpanan kanssa vierestä. Rahtikirjan täyttämisen jälkeen hän suuntasi seuraavalle kuminatilalle. 

Luultavasti tämä satsi, kuten suurin osa Suomessa tuotetusta kuminasta, menee vientiin. Suomen ilmasto-olot, viileys ja kesän pitkät päivät tuottavat paljon eteerisiä öljyä ja aromipitoista kuminaa, ja maailmanmarkkinoilla myytävästä kuminasta vajaa kolmasosa on suomalaista. Kuminaa käytetään mausteeksi elintarvikkeisiin kuten leipiin, juustoihin, makkaroihin, ja osa tislataan aromiaineeksi lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle, esimerkiksi suuvesiin ja hammastahnoihin.

Samaan aikaan paikalle pölähtivät myös mehiläispesien hoitajat. Tilallamme on korpilahtelaisen Komppa-Seppälän tilan mehiläisiä ”hoidossa”. Pitkin kesää yrittäjä tai työntekijät käyvät kierroksilla pesien luona tekemässä hoitotoimenpiteitä ja keräämässä hunajaa.

Kaksi itäeurooppalaisen näköistä kaveria kävi tänään valmistamassa mehiläispesiä talvehtimiseen. Suomeakin puhuivat, mutta paremmin juttelu onnistui englanniksi. He ruiskuttivat mehiläisten päälle oksaalihappoa varroapunkin torjumiseksi. Oksaalihappoa esiintyy luonnossa, ja sitä myöten se sopii luomutuotannon ehtoihin.

Suurin osa hunajantuottajan mehiläisistä kerää metensä luomupelloilta tai luonnonvaraisilta alueilta. Pesien tulee myös sijaita riittävällä etäisyydellä mahdollisista saastelähteistä, vilkasliikenteisistä teistä yms. Suora lainaus tuottajan sivuilta: ”Myös tavanomaisesti viljeltyjä kasveja voi olla lentosäteellä, edellyttäen, että kasveihin kohdistuvat ympäristövaikutukset ovat vähäisiä, eivätkä vaikuta mehiläistuotteiden laatuun. Alueella ei saa olla geneettisesti muunneltuja viljelykasveja. Pesien sijaintipaikat ovat koko ajan valvontaviranomaisten tiedossa.”

Kaverit myös laittoivat pesien aukkoihin hiiriverkot. Yleensä pesillä kävijöillä on valkoiset suoja-asut ja hatut, mutta nyt heillä ei ollut mitään suojavarusteita. Mehiläiset eivät juuri lennä näin viileällä ilmalla kun on vain pari astetta lämmintä. Hoitajat kertoivat lentotahdin hidastuvan +10 (vai +15?):ssa. Ja vaikka joku mehiläinen pistäisikin, pesien hoitajat saavat omien sanojensa mukaan sen verran pistoja, että eivät juuri reagoi. Eivät silti suositelleet kovin lähelle tuloa ;) Enkä mennyt, muistin vielä kun kesällä vesisumusta ärsyyntynyt mehiläinen surrasi päin ja pisti leukaan. Kameraa ei ollut tapahtumahetkellä mukana, mutta tässä kuva mehiläispesistä. En uskaltanut avata kansia ;)

Normitiistai

3.30 Pirpana itkee. Mies nostaa tytön syliin rauhoittumaan ja vaihtaa vaipan. Itse menen sillä aikaa laittamaan vauvan 60 asteen pyykin koneeseen, vaippoja, pyyhkeitä ja vaatteita.

3.50 Pirpana nukahtaa sänkyynsä. Mies nukahtaa ja itsellä menee pyörimiseksi, nukun koiranunta seuraavan tunnin.

5.30 Miehen kello soi, Mies lätkäisee sen torkulle. Havahdun, mutta nukahdan heti.

5.45 Miehen kello soi uudestaan, tällä kertaa herätyssovelluksella, jolla pirinä ei lakkaa jos ei ota jääkaapista kuvaa. Mies menee alakertaan.

6.11 Pirpana herää ja vaatii maitoa. Olemme lopettelemassa yösyöttöjä, nyt taisi olla neljäs yö putkeen ilman maitoa, jee! Tämän lasken jo aamuksi ja syötän.

6.29 Pirpana näyttää virkeältä ja haluaisi ryömiä ja leikkiä, mutta laitan hänet silti pinnasänkyyn ja sanon että jatketaan vielä unia. Nousen itse ylös ja menen laittamaan pyykit kuivumaan, mies osallistuu myös ja kertaamme illan kuviot ja huomiset ylityöt samalla. Omat aamutoimet.

6.45 Mies lähtee töihin.

7.00 Keitän kahvit ja paahdan leipää, luen samalla paikallislehteä ja kuuntelen radiota. Laitan tulet hellaan.

7.25 Laitan kuoro-joululevyn soimaan, jotta jäisi melodioita muistiin lauluprojektia varten. Menen koneelle tekemään valmisteluja MLL:n perhekahvilaa varten, tarkistan sähköpostin ja facebookin.

8.15 Täytän tiskikoneen, siivoan keittiön.

8.45 Pirpana herää reilun tunnin myöhemmin kuin normaalisti. Eilen päiväunet jäivät vähiin, siinä todennäköinen syy poikkeuksellisen väsyneelle aamulle. Vaihdan vaipan, joka alkaa olla aika haasteellista kun tyttö pyrkii kääntymään mahalleen ja mönkimään siitä heti eteenpäin.

8.55 Neiti kakkaa. Vaihdan vaipan uudestaan ja pesen pyllyn.

9.05 Siskoni poikkeaa vapaapäivänään. Keitän aamupuuron, siskoni pukee ja syöttää Pirpanan ja leikkii hetken hänen kanssaan. Syön samalla puuron itsekin, sitten annan maitoa tytölle. Laitan lakanapyykin koneeseen.

9.45 Kuorin perunat ja porkkanat Pirpanan ruokapohjaa varten ja laitan ne kiehumaan. Viikkaan puhtaita vaatteita kaappiin, neiti mönkii lattialla, yrittää syödä hoitopöydän jalkoja, imurin letkua, ja niitä vaatteita.

10.45 Kakkavaipan vaihto, pesu, ulkovaatteet päälle.

11.00 Tyttö vaunuissa ulos nukkumaan. Tarkkailen hänen itkunsa sävyä (vaimenevaa uni-itkua, hyvä).

11.06 Lapsi nukahtaa, syön itse eilen tehdyn lounaan ja muusaan lapsen ruoan -> laitan osan siitä pakkaseen ja annoksiin jääkaappiin.

11.40 Soitan pari puhelua perhekahvila-asiaan liittyen, laitan lakanat kuivumaan.

12.15 Tyttö herää, vaihdan vaipan. Laitan hänelle ruoan, lisään peruspohjaan hirvenlihaa pakkasesta sekä öljyä. Ruokailun jälkeen annan puhtaan lusikan jolla leikkiä. Lusikka kelpaa vähän aikaa, sitten tavoitellaan nokkamukia, kohta molemmat tipahtavat lattialle. Nostan esineet muutaman kerran, kun "mulla ei oo mitään millä leikkiä!" - huuto yltyy. Pirpana kastelee paitansa vesimukista, vaatteiden vaihto.

13.00 Neiti vaeltelee ympäri asuntoa lusikka kädessä ja paukuttaa sillä milloin mitäkin. Seinää, tuolinjalkaa, lattiakaivoa (metallinen -> kiva ääni). Tarkkailen sivusilmällä, ettei suuhun mene mitään sinne kuulumatonta. No, menee kuitenkin ja sitten käydään taisteluja "Äiti yrittää ottaa roskan pois suusta, Pirpana vastustelee kaikin voimin". Välillä pää kolahtaa johonkin, otan tytön syliin.

13.50 Vaunuttelemme naapuriin kahville ja postilaatikolle. Pappa hyppyyttää tyttöä.

14.30 Pirpanan välipala, hedelmäsosepurkki ja maitoa päälle. Vaipanvaihto metodilla "kutita lasta vatsasta kolmen sekunnin välein -> hän saattaa pysyä selällään". Ulkovaatteet päälle -> vaunuihin nukkumaan.

15.10 Neiti nukahtaa, lähden kotiin pakkaamaan hoitolaukun ja ruokaa mukaan

15.50 Lähden kylälle neidin kanssa


16.00 Menen kaverin luo erään yhdistyksen pikkujoulupalaveriin. Lämmitän Pirpanalle ruokaa ja syön itse eväitä.

17.30 Äiti-lapsi jumppa Pirpanan kanssa

18.15 Jumppa päättyy, juttelen vielä muiden äitien kanssa. Kävelevät lapset leikkivät lätäköissä, Pirpanaa heilutan kopassa.

18.40 Kotona, neidille "hätämaitoa" huutonälkään, mies keittää jatkoksi iltapuuroa. Mies syöttää neidin, itse syön samalla miehen tekemää munakasta (sekä puuron, mitä neiti ei jaksa syödä). Kylläinen vaimo -> mukava vaimo ;)

19.00 Vien lainaamani auton naapuriin.

19.30 Pirpana hyppykiikkuun vartiksi, kunnes on liian väsynyt siihen. Loppuillan viihtyy vain sylissä.

20.15 Yövaippa ja pyjama päälle, iltamaito keinutuolissa. Katson Puoli yhdeksän uutiset ja sään.

20.45 Kun Urheiluruutu alkaa, Pirpana nukkuu (tämä ajoitus on 9kk koulutuksen tulos ;). Kannan hänet omaan sänkyyn.

20.50 Sauna

21.40 Nukkumaan

Pyhäinpäivää

Tänään kävimme Miehen ja Pirpanan kanssa kirkossa kuuntelemassa poisnukkuneiden läheisten nimet (itselläni oli myös laulua kuoron kanssa). Pirpanan kanssa meni hyvin siihen asti, kun äiti tuli näkyviin, sitten tuli itku kun ei päässytkään vaihtamaan syliä. Suuren osan muusta ajasta tyttö veti sooloa, hihkui läpi saarnan "hii hii"...

Kävimme myös hautausmaalla viemässä kynttilöitä, ja illalla piti käydä vielä uudestaan katsomassa että palavatko ne. Olin ostanut kannettomia versioita lyhtyjä silmällä pitäen, mutta päätimmekin laittaa kynttilät myös muiden kuin kaikkein läheisimpien haudoille. Illalla totesimme että hyvin palavat kannettomuudesta huolimatta, kun sade ei ollut vielä pyyhkäissyt liekkejä pois.

Hautausmaalla kävely on ainakin minulle rauhoittavaa. Oman kuolevaisuutensa muistaminen hidastaa askelta, ja hetkeen ei ole kiire mihinkään.

Pankkiasioita

Tänään kävimme läpi maatilan raha-asioita pankin edustajan kanssa. Jokainen laski mitkä omat tulot ja menot ovat (yksityistaloudessa) kuukausitasolla, ja (maataloudessa) vuositasolla. Itse teimme juuri viime kuussa Miehen kanssa budjetin, josta näin kätevästi kuukausitason menot. Ja sen, että kun tässä kuussa omat tuloni putoavat kotihoidontuelle, normaaleilla menoilla elän yli varojeni. Juuh. Siirrymme siis vissiin vanhanaikaiseen "mies elättää perheen, nainen hoitaa lapset" - käytäntöön ;)

Tai sitten yritän lisätä työntekoa...

Pankin edustaja, maanviljelijä itsekin, muistutti, että kirjanpito on ensiarvoisen tärkeä työkalu. Se ei ole vain veroilmoitusta varten, vaan tilan kannattavuuden seuraamista varten. Mikään pankki ei myönnä lainaa, jos yrityksen laskelmat eivät ole kunnossa.

Ja niinkuin yksityistaloudessa, myöskään yritystaloudessa kukaan muu kuin sinä ei ole vastuussa raha-asioistasi. Jos maanviljelijä muuttaa ajankäyttöään siten, että alkaa käyttämään 10 prosenttia facebookissa viettämästään ajasta kirjanpidon tekemiseen -> kirjanpito on jo aika hyvällä mallilla.

Ja, on se myös kiinnostavaa. Vielä nyt kate, tase ja pääoman tuottoprosentit ovat itselleni jotensakin hepreaa, mutta kyllä se tästä. Kun näen sen vaivan, että istun koneen ääreen ja alan naputtaa, tykkään siitä, että näen mistä raha tulee ja mihin se menee.

Koska ihmiset eivät lakkaa syömästä ja maapallon väestö kasvaa koko ajan, viljan kysyntä kasvaa 2 prosentin vuosivauhtia pitkällä aikavälillä. Aika harvan alan kysyntä on näin varmaa. Toki vuosittainen hintavaihtelu on suurta. Siksi pankin edustaja suositteli laskemaan tuottajahinnan ja tuotantopanosten (esim. lannoitteet) hintaan 20 prosentin joustonvaran hintojen tilapäistä vaihtelua varten. Taloutta ei saisi laittaa niin tiukalle, ettei tuon suuruisesta muutoksesta pysty selviytymään.

Sivusimme myös omaa jaksamista. Luennoitsijan mukaan yrittäjän työuupumuksen suurin syy ei ole se, että hommia on liikaa. Vaan se, että homma ei ole hanskassa - kokonaistilanteen hallinta menetetään eikä paletti pysy silloin kasassa. Oman jaksamisen rajat on tärkeää tiedostaa ja toimia sen mukaan. Tuota tilanteen hallintaa tulee itse harjoiteltua joka päivä, ainakin yritettyä...

Pirpanan hoitopaikka oli tänään poikkeuksellisesti Tampereella, kun kotona ei ollut ketään. Kotiin tullessa ajeltiin riistapellon ohi ja bongattiin hirvi ja sen vasa ruokailemasta. Auton ikkuna on välissä ja tarkennus puussa, mutta kyllä nuo nyt tunnistaa ;) En kerinnyt ikkunaa avata, kun kohta isompi nyökkäsi pienemmälle, että [mikä pörisevä möhkäle tuolla on,] mennään pois.

Töissä taas

Tänään aloitin viikonlopputyöt vuoden äitiystauon jälkeen. Pirpana on onneksi jo jonkin verran tottunut poissaoloihini opiskelupäivien aikana, joten tämä päivä meni ilman suuria ongelmia isänsä hoidossa. Lähinnä päivä teki itselle tiukkaa, kun muisteli miten niitä palkkatöitä tehtiinkään... Jostakin lihasmuistista niitä näppäimistön komentoja sitten rupesi löytymään, että kun painat F4:ää, tapahtuu jotain asiaa ja F8:a, toista asiaa. Asiakkaat oli vanhoja tuttuja edelleen, yksi jo kysyi että missä säilössä mua on pidetty kun ei oo näkyny. Selitin sitten säilömispaikkani ;)

Huomenna uudestaan, huomisen työpäivä on lyhyempi, vain muutama tunti. Pirpanan kanssa käväisemme ensin sunnuntain aamukerhossa, sitten neiti lennossa isälle ja töihin.

Nyt on aika hengähtää hektisen viikon jälkeen. On saunottu, pirpana on kylvetetty ja saatu nukkumaan, tuli rätisee pönttöuunissa. Varhaiskeski-ikäisen perheenäidin kotoilun merkit havaittavissa ;) Mutta juuri nyt tämä on ihan parhautta <3

"illalla sytytämme tulet

ja kaikki on hetken tässä"

-Ultra Bra

Sunnuntailenkki

Sunnuntai on meillä usein ainoa päivä, kun olemme kaikki kolme päivän kotona. Olemme ottaneet tavaksi käydä silloin lenkillä. Tänä aamuna jalkauduimme vaihteeksi metsään ja läheiselle suolle ihailemaan auringonpaisteessa kylpeviä mättäitä ja kelottuneita mäntyjä. Pirpana tosin jäi tällä kertaa mummulaan hoitoon.

Luin taannoin tutkimuksesta, jonka mukaan jo kymmenen minuutin luonnossa oleilun jälkeen verenpaine laskee ja 20 minuutissa mieliala kohenee. Itse teimme reilun tunnin kierroksen, josta tuli hyvä olo päivälle, ja nälkä! Menkää ihmiset metsään. Voitte paremmin.

Kyntöhommia

...viime viikolla muutamana päivänä. Kyntämisen tarkoituksena on parantaa maan rakennetta, kääntää kesän kasvuston rippeet maahan ja poistaa rikkakasveja.

Terapeuttista hommaa tuo. Siinä pääsee jatkuvaan flow-tilaan kun keskittyy vain siihen, että suunnittelee peltolohkon kyntökuviota, pysyy linjassa pellon muodoissa ja tekee mahdollisimman tasaista jälkeä. Samalla kuuntelee radiota tai musiikkia ja ihailee maisemia.

Ei muuta. Arkipäivän stressi unohtuu nopeasti.

Excel-päivä

Viikonloppuna kävin opiskelemassa excel-taulukkolaskentaohjelmaa yhden lauantaipäivän verran, ja huomasin sen tulevan todella tarpeeseen.

Käytän exceliä lähes joka päivä. Viimeiset pari vuotta olen budjetoinut omakotitaloprojektin kuluja, ja välillä tulee täytettyä myös kuukausibudjetteja tulo-meno-suhteen seuraamiseksi. Nyt huomasin, etten oikeasti osaakaan käyttää exceliä paljoa mitään. Jo ensimmäisen tunnin aikana tuli miljoona uutta asiaa, ja kun näitä mietti kokonaisen päivän, pää on nyt pyörällä. Opin laskemaan arvonlisäverot etuperin ja nurinperin, lukitsemaan soluja ja tekemään kaavioita.

Koulussa näitä on joskus opiskeltu, ja joitakin tapoja tehdä selkäytimestä tuntui tulevan kun päivä eteni. Taito kuitenkin ruostuu nopeasti käytön puutteessa, joten tämä päivä oli todella tarpeellinen. Parin viikon päästä olisi jatkokurssi, missä lasketaan esimerkiksi annuiteettejä ja puimurin katelaskelmia. Olen vaan silloin palkkatöissä, heh heh. Hiukka kyllä harmittaa tuo päällekäisyys, koska ohjelman pitäisi olla hallinnassa keväällä kun tehdään ammattitutkinnon laskentaosaa. No, kahdessa paikassa ei voi olla yhtä aikaa...

Viime viikolla kasvimaalta nostettiin loput juurekset. Lanttuja ja nauriita tuli ihan mukavasti, vaikka allekirjoittaneen vastuulla olleet nauriit pääsivät vähän pusikoitumaan rikkaruohojen kanssa loppukesää kohden.

Naapurissa kaalin sopimusviljelytilalla taas tuli ylimäärin kaalia, joten teimme vaihtokauppaa. Tiedossa leivinuunissa paistettua kaalilaatikkoa ja hunajahaudutettua naurista, nam...

Pirpanakin pääsi ekaa kertaa tutustumaan puimuriin puimurin syyshuollon yhteydessä :)

Starttikoulutuksen startti

Tämä blogi kertoo opiskelun, lapsen hoidon ja töiden yhdistämisestä. Aloitan Maaseutuyrittäjän startti - koulutuksen Ahlman-instituutissa Tampereella. Opiskelu on aikuiskoulutusta työn ohessa, eli lähiopetuspäiviä on perjantaisin ja lauantaisin, muuten opiskellaan itsenäisesti etänä.

Hain koulutukseen kesällä ja elokuussa tuli sähköpostia että sisään päästiin! Hakijoita oli tänä vuonna sen verran enemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna, että tammikuussa aloitetaan toinen, vastaava koulutus. Nyt syksyllä aloittavia on n. 45 opiskelijaa lähinnä eri puolilta Pirkanmaata, mutta myös Keski-Suomesta ja Satakunnasta.

Vuoden aikana suoritetaan yrittäjän ammattitutkinto, jonka pohjana on omasta tilasta tehty tutkintotyö. Opiskelu liittyy hyvin paljon omaan tilaan, kaikki harjoitustyöt tehdään oman tilan lukuja ja aineistoja käyttäen. Osalla tiloista sukupolvenvaihdos on jo tehty, ja osalla, niin kuin itselläni, se on suunnitelmissa myöhemmin tulevaisuudessa. Ne, ketkä ovat vasta aikeissa ostaa tilan, hankkivat kummitilan opiskelua varten.

Meillä ajankohtaista juuri nyt on perunannosto. Viljelemme perunaa etupäässä omaan käyttöön. Potut nostettiin viikko sitten, seuraavana päivänä lajiteltiin ja annettiin kuivahtaa. Sen jälkeen ne vietiin kellariin talvehtimaan. Kellarin lämpötila pidetään viileänä, lämpötilaa säädellään ovituuletuksella ja talvella tarvittaessa sähkölämmittimellä.

Toisessa kuvassa on varattuna ensi kevään siemenperunat. Tänä vuonna osa siemenperunasta uudistettiin eli hankittiin uutta erää muualta, ja ensi vuotta varten siemenet otettiin taas omasta maasta. Lajike on Pito, Suomessa viljeltävistä lajikkeista kaikkein jauhoisin eli hajoavin. Erittäin hyvä muusi- ja uuniperuna, keittäessä kannattaa käyttää höyrykattilaa jotta peruna ei hajoa kypsyessään. Myös Siikliä on jonkin verran, sitä syömme kesäperunana eli "uutena perunana".