Meillä alkuvuosi on mennyt sairastaessa, Pirpana kun sai flunssan. Yöt on yskinyt, tiistain piti kuumetta ja nyt on alkanut pikku hiljaa paranemaan. Naprokseeni ja parasetamoli ovat auttaneet pahimman yli. Nukkumis- ja syömisrytmit olivat alkuviikosta tilapäisesti hukassa, yöt pyörittiin sängyssä yskässä ja päivällä nukuttiin kaksia päiväunia milloin missäkin, kuten äitin sylissä keinutuolissa.
Eilinen oli vielä mielenkiintoinen päivä nukkumisen suhteen. Viimeiset kolme päivää meillä on ollut vieraita 24 tuntia vuorokaudessa, ja kolmantena päivänä tyttö ei malttanutkaan nukahtaa päiväunille ollenkaan, vaan nousi vaunuissa viileällä kuistilla ensin istumaan ja sitten seisomaan ja ihmettelemään ikkunasta näkyviä maisemia. Tytön makuupussissa ei ole reikiä valjaille, joten häntä ei saa mitenkään "kiinni" unien ajaksi. Ehkäpä pitää hankkia vielä rattaisiin oma pussi, jos meinaa häntä vielä jatkossakin ulkona nukuttaa.
Toisenkin kerran yritimme nukuttaa iltapäiväkahvin jälkeen, mutta siitäkään ei tullut mitään. Viiden jälkeen kun olimme syöneet, menimme pienen matkan vaunuilla ja se tepsi, tyttö nukkui 50 minuuttia vaunuissa. Sen jälkeen heräsi, halusi nukkumaan sänkyyn ja nukkui hetken, sitten itkeskeli vain ja oli kärttyinen loppuillan. Purki tietysti myös vauhdikkaan viikonlopun väsymystä, vaikka toki kivaa olikin. Tänään nukahti normaaliin tapaan puolenpäivän jälkeen, toivotaan ettei ihan vielä olisi jättämässä päiväunia pois...!
Joulu oltiin kotona sukulaisten kanssa, välipäivät taas Savon mummolassa kunnes miehen piti palata töihin. Paljon hyvin syömistä, ulkoilua ja lepoa, juuri sitä mitä tarvitsimme. Miehen kamera jäi ilmeisesti junaan tai asemalle, joten kuvia ei nyt ole tämän enempää. Semmonen järkkäri ja yks (onneksi vain yksi) objektiivi. Äh... No, löytötavarakyselyt ovat vetämässä.
Leivoimme eilen pizzaa ja keksimme Pirpanalle erinomaisen tekemisen: sipulin kuorinnan. Tarpeeksi haastavaa tekemistä, joka kuitenkin onnistuu myös pienillä käsillä ilman turhautumista. Edellisenä päivänä teimme kookoskakkua ja annoimme Pirpanan omaan kulhoon kurkun ja salaatin paloja sekoitettavaksi. Ne menivät kaikki lopulta suuhun, salaattikin joka yleensä jää syömättä. Heh :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti