Joulun odotusta

Pari päivää sitten kävimme Pirpanan kanssa ostamassa molemmille huopatossut. Tytön tossut menevät pukinkonttiin, mutta omani ovat olleet jo monta kertaa käytössä. Kasvaneen mahan takia kenkien jalkaan laittaminen alkaa olemaan jo hankalaa, niin nämä ovat äärettömän kätevät. Ja ovat niiin ihanat! Tytön huopikkaat ovat Alhon ja omani Lahtiset, kumipohjalla molemmat. Kuolasin itselleni myös Aki Choklat for Lahtiset - mallin saapikkaita, mutta ne osoittautuivat lopulta liian pieneksi/epäsopiviksi omaan jalkaani, kun huopikkaille pitää jättää villasukka- ja kutistumisvarat.

Aki Choklat-mallistoa.
Kuva: Huopaliike Lahtinen

Menomatka huopatehtaille Jämsän Partalan kylään meni mukavasti, kun tyttö nukkui koko etapin. Tulomatka olikin vähän haastavampi. Kävimme paikan päällä kahvilla ja annoin neidille vielä lisää välipalaa autossa. Yhden mandariininpalan jälkeen takapenkiltä kuului aina "Lisää!". Siinä vaiheessa laskimme hyvin hitaasti yksi kerrallaan viiteen, ja sitten tyttö sai taas yhden mandariininpalan. Onneksi hän alkoi olemaan tyytyväinen kokonaisen hedelmän jälkeen, ettei tarvinnut alkaa kuorimaan enempää. =)

Tämä reppu voisi olla mahdollisesti seuraava huopahankintani. Olen jo pitkään tarvinnut reppua, ja tämä olisi pitkäikäinen sijoitus. Harkitsen vielä... Tai ehkä pyydän sitä synttärilahjaksi jonakin vuonna ;) Kuva: Huopaliike Lahtinen

Tänään kävimme Pirpanan kanssa perhekahvilassa, jossa tyttö pääsi leipomaan pipareita. Leipominen tuntuu olevan tytön lempipuuhaa, eilen kun kysyin häneltä aamulla että mitä tänään tehtäisiin, vastaus oli välittömästi selvillä: "eivotaan". No, se päivä kyllä siivottiin. Yläkerta on puhdas, vielä alakerta jäljellä...

Illalla olin kenraaliharjoituksissa huomista joulukonserttia varten, ja kun tulin kotiin, löysin miehen fileoimasta kaveriltaan ostamaansa joulukalaa. Melkein harmittaa että olen allerginen kalalle, tästä tulee joulupöytään kuulemma graavilohta... Nauttikoon ken voi. =)