torstai 15. tammikuuta 2015

Synttärit juhlittu onnistuneesti

Pirpana toipui synttäripäivään niin hyvin, että heräsi kuumeettomana eikä tarvinnut koko päivänä särkylääkettä. Pirteänä otti vastaan sukulaisvieraita ja puhalsi synttärikakkunsa kynttilät niin pontevasti, että sai vieraat kysymään oliko hommaa harjoiteltu etukäteen. Lahjoja tuli ja niitä piti heti päästä kokeilemaankin :)


Yöllä sitten taas otettiin tosin takapakkia, uni ei tullut silmään ennen kymmentä (yleensä 20.30 aikaan) ja yöllä herättiin noin 5 kertaa ilmeisesti kipuihin ja taas vähän pahempaan nuhaan. Annoimme kipulääkkeen ja vielä yöpalaa kun iltariehuminen oli tietysti verottanut energiavarastoja... Nyt tilanne on jo normalisoitunut, viimeinen päivä antibioottikuuria menossa ja tyttö yskii enää vain vähän. Pidimme tällä viikolla omaan sänkyyn nukuttamis-unikoulun kolmena yönä. Kipeänä Pirpana tottui siihen että sai nukkua vanhempien välissä, ja välillä nukutinkin häntä viipymällä vieressä kunnes oli nukahtanut.

Jossain vaiheessa tuli oma mitta täyteen siitä istumisesta, kun läsnäoloni innosti tyttöä kiipeilemään päälläni jne. Aloitimme sitten totuttamisen, vein hänet nukkumaan omaan sänkyyn ja sanoin, että äiti ei tule vielä nukkumaan. Ensimmäisenä iltana tuli kaksi vai kolme kertaa itse alakertaan, kunnes isä vei sänkyyn ja laittoi lapsiportin kiinni. Yläkerran vessan ovi piti myös sulkea ja jättää potta ulkopuolelle, sekä laittaa valot mahdollisimman pieneksi jotta lapsi ei näkisi mennä tutkimaan muita huoneita. Saa siis ovet jo auki itse. Itkun kera nukahti vanhempien sänkyyn.

Toisena iltana tuli myös alakertaan, mutta vain kerran tai kaksi. Meni edelleen vanhempien sänkyyn nukkumaan. Kolmantena iltana tuli edelleen alakertaan, käytettiin potalla ja vietiin takaisin ylös. Sitten nukahti omaan sänkyyn muumikirjan kanssa :) Ensi yö on sitten seuraava, jännätään joko nukahtaisi itsekseen kerrasta... Aiemmin Pirpana osasikin itse nukahtamisen taidon jo parin kuukauden ajan, mutta välillä tulee näitä takapakkeja.

Niin ja sitä täytyy vielä hehkuttaa ken ei tiedä, että meillä on menty tämä vuosi kokonaan ilman vaippoja! 1 v 11 kk siis suurinpiirtein oli kun jäivät pois. Yksi päivävahinko ja kaksi yövahinkoa (kun oli kipeänä) tähän mennessä sattunut, ei paha. Mukavasti vähemmän pyykättävää on nyt.

Toissapäivänä pidin traktoripäivän, kuormasin rankoja ja linkosin vähän lumia. Eilen se kostautui, pohkeet kramppasivat koko päivän ja kävely oli vaikeaa selkäkivun takia. Aamulla piti juoda iso muki kahvia väsymykseen että pääsi edes koneelle kirjaamaan kuitteja veroilmoitukseen. Kyllä tuo maha rupeaa pikku hiljaa tuntumaan, laskettu aika olisi huomenna... Tänään on onneksi ollut vapaapäivä, Pirpana on ollut kotona kanssani ja olemme siivoilleet ja leikkineet (eli tyttö tekee palapelejä, minä makaan sohvalla ja keskustelemme mikä eläin palapelissä kulloinkin on työn alla :).

Huomenna käyn myös labrassa maksa-arvojen tutkimuksessa, kun on ollut vähän jalkapohjakutinoita, mitä ei saisi olla. Toivon, että ensi yönä nukuttaisi jotta ei joudu valvomaan nälkäisenä, kun ravinnotta pitää olla :) Selkä- ja jalkasäryt ovat olleet jo muutaman viikon unen esteenä, yleensä niin että yhtenä yönä valvon 4-5 tuntia putkeen ja kaksi seuraavaa yötä menevät taas paremmilla unilla väsymyksen takia. Eiköhän tässä vielä viikko-pari mene, Pirpana syntyi 9 päivää lasketun ajan jälkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti