Aamusta iltaan

Tänään aloitin päivän traktorin hytissä seitsemältä. Äiti tuli hakemaan tytön hoitoon, ja itse suuntasin tuttavan luo hakemaan uutta piennarmurskainta. Hieno keli niin mikäs siinä ajellessa.

Yhdelle lohkolle tulee tällä kasvukaudella viherlannoitusnurmi johon konetta voi käyttää, ja samalla laitteella voi huristella tienvierten pusikoita matalaksi kesällä. Kuvia aparaatista tulee kun saadaan se käyttöön, äsken vasta purettiin paketista.

Iltapäivällä suuntasin Tampereelle kuuntelemaan luentoa Mela-turvasta, eläke- ja tapaturmavakuutuksista ja sairauspäivärahoista. Mielenkiintoista asiaa, ja itselle hyödyllistä kun sukupolvenvaihdosta tilalla ei ole vielä tehty. Kävimme läpi, milloin Myel-vakuutus (Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen vakuutus) on pakollinen, milloin vapaaehtoinen ja miten sen maksu- ja korvaussummien määräytymiseen voi itse vaikuttaa. Maatalousyrittäjän tulee muiden yrittäjien tavoin itse huolehtia eläkemaksujen maksamisesta ja liittymisestä työterveyshuoltoon. Monella toki nykyisin saattaa työterveyshuolto olla myös toisen työpaikan puolesta, kuten itsellänikin.

Omassa tapauksessani Myel-vakuutus turvaa osaa eläkkeestäni. Kun maksan nyt eläkemaksuja kahteen paikkaan, tulen saamaan kahta, toisiaan täydentävää eläkettä tulevaisuudessa. Nykytilanteessa tosin tuntuu, ettei voi olla varma milloin ylipäätään pääsee eläkkeelle ja kuinka paljon elinaikakertoimet ovat siihen mennessä eläkkeitä leikanneet. Sen näkee sitten... muutaman kymmenen vuoden päästä.

Pääsiäinen kuvina

Kuorolaulua, kirkonmenoja. Polttopuuhommaa, renkaanvaihtoa. EU-tukihakemuksen viimeistelyä lähetyskuntoon. Tekninen vika Vipu-palvelussa jolloin hakemusta ei vielä saatu lähetettyä... Kasvun ihmettä, kumina puskee jo vahvasti. Ja vieraita sekä tietenkin lammasta, viiniä, suklaamunia ja paljon mämmiä. :) Päivittäinen riippumattoannos. Rentouttava pääsiäinen.

Välietappi saavutettu

Maanantaina palautin raakaversion maatilan kehityssuunnitelmasta, joka sisältää tilan tiedot, historian, nykyisyyden ja tulevaisuuden. Parikymmentä sivua tähän mennessä, sekä excel-laskelmat liitteeksi. Loppuviikko on pitänyt vetää happea keuhkoihin, oli taas sen verran vääntöä tuossa jotta sai sen palautettua määräpäivään mennessä. Lopullinen versio pitäisi sitten olla 30.4 mennessä, eli samana päivänä kun EU-tukihakemusten viimeinen jättöpäivä. ;) Tukihakemukset olisi kyllä tarkoitus lähettää vähän aiemmin, ettei tule kahta paniikkia samaan aikaan. 

Nyt alkaa kuitenkin pääsiäisen vietto, joka on tänä vuonna musiikki- eli laulupitoinen. Pirpanan kanssa vietämme vaihteeksi viikonlopun yhdessä, viikko sitten Pirpana oli mummolassa isänsä kanssa ja olimme lähes kolme vuorokautta erossa, pisimmän ajan tähän mennessä siis. Lauantai-iltana saunan jälkeen oli kuulemma tullut itku ja "äiti, äiti". En ollut itse vielä noita sanoja hänen suustaan kuullut, mutta kai se oli sitten hyvä aika sanoa "äiti" ensi kerran, kun oli painava syy. :) Muuten matka oli mennyt kyllä hyvin.

Tässä olis sitten vähän hommaakin vapaapäiville, mies on tehnyt vähän iltapuhdetta ja pitäisi saada nämä liiteriin etteivät ihan läpimäräksi kastu.

Mietteitä tästä viikosta

Maanantai-iltana oli kaupunginvaltuuston kokous, jossa käsiteltiin lapseni lähikoulun lakkauttamista. Lakkauttamisesitys ei mennyt läpi, vaan koulu saa jatkaa. Viime viikkoina olen itsekin osaltani tehnyt töitä asian eteen vanhemman roolissa, ja se kannatti. Tämä taas osoitti, että koskaan ei kannata luovuttaa, vaan yrittää kun on vielä mahdollisuus. Viime päivät päässäni on soinut Reino & The Rhinosin kappale Toivoo

- Pitää varoo mitä toivoo
toivees voi toteutuu
kun tarpeeks uskoo -

Tytön lajitovereita oli paikalla useampikin, mutta ensimmäisestä salista poistettiin juuri Pirpana viiden minuutin jälkeen, häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. ;) Loppukokouksen ajan hän tutki kaupungintaloa isänsä vahdinnassa kun äiti jännitti äänestystä salissa. Loppu hyvin, kaikki hyvin. =)

Loppuviikosta vietin pari opiskelupäivää, pankin edustaja luennoi maatilan sukupolvenvaihdoksesta ja sen toteuttamisvaihtoehdoista. Luennoitsijan mukaan spv:n sunnittelu on hyvä aloittaa 3-5 vuotta etukäteen, ja varsinaiseen toteutukseen on hyvä varata vuoden verran. Kahvipöydässä tosin opiskelukaveri kertoi, että heillä koko prosessi mentiin vauhdilla läpi, kaupat oli tehty muutamassa kuukaudessa ja vasta jälkeenpäin tuli mieleen, olisiko toteuttamisvaihtoehtoja voinut harkita enemmänkin. Saimme myös perehdytyksen viljan futuurikauppaan ja lainoituksen periaatteisiin. 

Lauantaina suuntasin muiden perässä Vaasaan, johon kokoonnuimme sisarusteni kanssa. Illasta kävimme Stam1nan keikalla, oli kiva pitkästä aikaa päästellä höyryjä keikkailun muodossa. Nyt on niskat kipeet.

© Keskimmäinen sisko

Paluumatkalla Pirpana nukkui pari ensimmäistä tuntia sujuvasti, mutta sen jälkeen hänelle tuli silminnähden huono olo. Kun likka ei takaperin istuessaan näe tietä, kuten matkapahoinvoinnista kärsivän pitäisi, pulautti hän välipalajugurtit pihalle. Itkua ei tullut missään vaiheessa, mutta hölmistys oli suuri, että mitä tässä nyt tapahtuu. Siivoustauon ja raittiin ilman jälkeen tilanne parani ja loppumatka meni sujuvasti. Turvaistuimen kangasta emme saaneet ainakaan pikaisella silmäyksellä irroitettua pesua varten, mutta kyllähän hajut lopulta tuulettamalla lähtee, eikö... ;) Täytyy selvittää, voisiko istuimen jo kääntää kasvot menosuuntaan.