torstai 28. marraskuuta 2013

Kuminarekan käynti

Tänään tilalla kävi Vr-Transpointin kuljetusyrittäjä lastaamassa kesän kuminat rekkaan. Hänen piti tulla jo edellisenä päivänä, mutta nosturin hydrauliikkaletku hajosi ja viivästytti hakua. Kuljettaja nosteli suursäkit nosturilla kyytiin kun katselin Pirpanan kanssa vierestä. Rahtikirjan täyttämisen jälkeen hän suuntasi seuraavalle kuminatilalle. 

Luultavasti tämä satsi, kuten suurin osa Suomessa tuotetusta kuminasta, menee vientiin. Suomen ilmasto-olot, viileys ja kesän pitkät päivät tuottavat paljon eteerisiä öljyä ja aromipitoista kuminaa, ja maailmanmarkkinoilla myytävästä kuminasta vajaa kolmasosa on suomalaista. Kuminaa käytetään mausteeksi elintarvikkeisiin kuten leipiin, juustoihin, makkaroihin, ja osa tislataan aromiaineeksi lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle, esimerkiksi suuvesiin ja hammastahnoihin.

Samaan aikaan paikalle pölähtivät myös mehiläispesien hoitajat. Tilallamme on korpilahtelaisen Komppa-Seppälän tilan mehiläisiä ”hoidossa”. Pitkin kesää yrittäjä tai työntekijät käyvät kierroksilla pesien luona tekemässä hoitotoimenpiteitä ja keräämässä hunajaa.

Kaksi itäeurooppalaisen näköistä kaveria kävi tänään valmistamassa mehiläispesiä talvehtimiseen. Suomeakin puhuivat, mutta paremmin juttelu onnistui englanniksi. He ruiskuttivat mehiläisten päälle oksaalihappoa varroapunkin torjumiseksi. Oksaalihappoa esiintyy luonnossa, ja sitä myöten se sopii luomutuotannon ehtoihin.

Suurin osa hunajantuottajan mehiläisistä kerää metensä luomupelloilta tai luonnonvaraisilta alueilta. Pesien tulee myös sijaita riittävällä etäisyydellä mahdollisista saastelähteistä, vilkasliikenteisistä teistä yms. Suora lainaus tuottajan sivuilta: ”Myös tavanomaisesti viljeltyjä kasveja voi olla lentosäteellä, edellyttäen, että kasveihin kohdistuvat ympäristövaikutukset ovat vähäisiä, eivätkä vaikuta mehiläistuotteiden laatuun. Alueella ei saa olla geneettisesti muunneltuja viljelykasveja. Pesien sijaintipaikat ovat koko ajan valvontaviranomaisten tiedossa.”

Kaverit myös laittoivat pesien aukkoihin hiiriverkot. Yleensä pesillä kävijöillä on valkoiset suoja-asut ja hatut, mutta nyt heillä ei ollut mitään suojavarusteita. Mehiläiset eivät juuri lennä näin viileällä ilmalla kun on vain pari astetta lämmintä. Hoitajat kertoivat lentotahdin hidastuvan +10 (vai +15?):ssa. Ja vaikka joku mehiläinen pistäisikin, pesien hoitajat saavat omien sanojensa mukaan sen verran pistoja, että eivät juuri reagoi. Eivät silti suositelleet kovin lähelle tuloa ;) Enkä mennyt, muistin vielä kun kesällä vesisumusta ärsyyntynyt mehiläinen surrasi päin ja pisti leukaan. Kameraa ei ollut tapahtumahetkellä mukana, mutta tässä kuva mehiläispesistä. En uskaltanut avata kansia ;)

tiistai 5. marraskuuta 2013

Normitiistai

3.30 Pirpana itkee. Mies nostaa tytön syliin rauhoittumaan ja vaihtaa vaipan. Itse menen sillä aikaa laittamaan vauvan 60 asteen pyykin koneeseen, vaippoja, pyyhkeitä ja vaatteita.

3.50 Pirpana nukahtaa sänkyynsä. Mies nukahtaa ja itsellä menee pyörimiseksi, nukun koiranunta seuraavan tunnin.

5.30 Miehen kello soi, Mies lätkäisee sen torkulle. Havahdun, mutta nukahdan heti.

5.45 Miehen kello soi uudestaan, tällä kertaa herätyssovelluksella, jolla pirinä ei lakkaa jos ei ota jääkaapista kuvaa. Mies menee alakertaan.

6.11 Pirpana herää ja vaatii maitoa. Olemme lopettelemassa yösyöttöjä, nyt taisi olla neljäs yö putkeen ilman maitoa, jee! Tämän lasken jo aamuksi ja syötän.

6.29 Pirpana näyttää virkeältä ja haluaisi ryömiä ja leikkiä, mutta laitan hänet silti pinnasänkyyn ja sanon että jatketaan vielä unia. Nousen itse ylös ja menen laittamaan pyykit kuivumaan, mies osallistuu myös ja kertaamme illan kuviot ja huomiset ylityöt samalla. Omat aamutoimet.

6.45 Mies lähtee töihin.

7.00 Keitän kahvit ja paahdan leipää, luen samalla paikallislehteä ja kuuntelen radiota. Laitan tulet hellaan.

7.25 Laitan kuoro-joululevyn soimaan, jotta jäisi melodioita muistiin lauluprojektia varten. Menen koneelle tekemään valmisteluja MLL:n perhekahvilaa varten, tarkistan sähköpostin ja facebookin.

8.15 Täytän tiskikoneen, siivoan keittiön.

8.45 Pirpana herää reilun tunnin myöhemmin kuin normaalisti. Eilen päiväunet jäivät vähiin, siinä todennäköinen syy poikkeuksellisen väsyneelle aamulle. Vaihdan vaipan, joka alkaa olla aika haasteellista kun tyttö pyrkii kääntymään mahalleen ja mönkimään siitä heti eteenpäin.

8.55 Neiti kakkaa. Vaihdan vaipan uudestaan ja pesen pyllyn.

9.05 Siskoni poikkeaa vapaapäivänään. Keitän aamupuuron, siskoni pukee ja syöttää Pirpanan ja leikkii hetken hänen kanssaan. Syön samalla puuron itsekin, sitten annan maitoa tytölle. Laitan lakanapyykin koneeseen.


9.45 Kuorin perunat ja porkkanat Pirpanan ruokapohjaa varten ja laitan ne kiehumaan. Viikkaan puhtaita vaatteita kaappiin, neiti mönkii lattialla, yrittää syödä hoitopöydän jalkoja, imurin letkua, ja niitä vaatteita.

10.45 Kakkavaipan vaihto, pesu, ulkovaatteet päälle.

11.00 Tyttö vaunuissa ulos nukkumaan. Tarkkailen hänen itkunsa sävyä (vaimenevaa uni-itkua, hyvä).

11.06 Lapsi nukahtaa, syön itse eilen tehdyn lounaan ja muusaan lapsen ruoan -> laitan osan siitä pakkaseen ja annoksiin jääkaappiin.

11.40 Soitan pari puhelua perhekahvila-asiaan liittyen, laitan lakanat kuivumaan.

12.15 Tyttö herää, vaihdan vaipan. Laitan hänelle ruoan, lisään peruspohjaan hirvenlihaa pakkasesta sekä öljyä. Ruokailun jälkeen annan puhtaan lusikan jolla leikkiä. Lusikka kelpaa vähän aikaa, sitten tavoitellaan nokkamukia, kohta molemmat tipahtavat lattialle. Nostan esineet muutaman kerran, kun "mulla ei oo mitään millä leikkiä!" - huuto yltyy. Pirpana kastelee paitansa vesimukista, vaatteiden vaihto.

13.00 Neiti vaeltelee ympäri asuntoa lusikka kädessä ja paukuttaa sillä milloin mitäkin. Seinää, tuolinjalkaa, lattiakaivoa (metallinen -> kiva ääni). Tarkkailen sivusilmällä, ettei suuhun mene mitään sinne kuulumatonta. No, menee kuitenkin ja sitten käydään taisteluja "Äiti yrittää ottaa roskan pois suusta, Pirpana vastustelee kaikin voimin". Välillä pää kolahtaa johonkin, otan tytön syliin.

13.50 Vaunuttelemme naapuriin kahville ja postilaatikolle. Pappa hyppyyttää tyttöä.

14.30 Pirpanan välipala, hedelmäsosepurkki ja maitoa päälle. Vaipanvaihto metodilla "kutita lasta vatsasta kolmen sekunnin välein -> hän saattaa pysyä selällään". Ulkovaatteet päälle -> vaunuihin nukkumaan.

15.10 Neiti nukahtaa, lähden kotiin pakkaamaan hoitolaukun ja ruokaa mukaan

15.50 Lähden kylälle neidin kanssa


16.00 Menen kaverin luo erään yhdistyksen pikkujoulupalaveriin. Lämmitän Pirpanalle ruokaa ja syön itse eväitä.

17.30 Äiti-lapsi jumppa Pirpanan kanssa


18.15 Jumppa päättyy, juttelen vielä muiden äitien kanssa. Kävelevät lapset leikkivät lätäköissä, Pirpanaa heilutan kopassa.

18.40 Kotona, neidille "hätämaitoa" huutonälkään, mies keittää jatkoksi iltapuuroa. Mies syöttää neidin, itse syön samalla miehen tekemää munakasta (sekä puuron, mitä neiti ei jaksa syödä). Kylläinen vaimo -> mukava vaimo ;)

19.00 Vien lainaamani auton naapuriin.

19.30 Pirpana hyppykiikkuun vartiksi, kunnes on liian väsynyt siihen. Loppuillan viihtyy vain sylissä.

20.15 Yövaippa ja pyjama päälle, iltamaito keinutuolissa. Katson Puoli yhdeksän uutiset ja sään.

20.45 Kun Urheiluruutu alkaa, Pirpana nukkuu (tämä ajoitus on 9kk koulutuksen tulos ;). Kannan hänet omaan sänkyyn.

20.50 Sauna

21.40 Nukkumaan

lauantai 2. marraskuuta 2013

Pyhäinpäivää

Tänään kävimme Miehen ja Pirpanan kanssa kirkossa kuuntelemassa poisnukkuneiden läheisten nimet (itselläni oli myös laulua kuoron kanssa). Pirpanan kanssa meni hyvin siihen asti, kun äiti tuli näkyviin, sitten tuli itku kun ei päässytkään vaihtamaan syliä. Suuren osan muusta ajasta tyttö veti sooloa, hihkui läpi saarnan "hii hii"...

Kävimme myös hautausmaalla viemässä kynttilöitä, ja illalla piti käydä vielä uudestaan katsomassa että palavatko ne. Olin ostanut kannettomia versioita lyhtyjä silmällä pitäen, mutta päätimmekin laittaa kynttilät myös muiden kuin kaikkein läheisimpien haudoille. Illalla totesimme että hyvin palavat kannettomuudesta huolimatta, kun sade ei ollut vielä pyyhkäissyt liekkejä pois.

Hautausmaalla kävely on ainakin minulle rauhoittavaa. Oman kuolevaisuutensa muistaminen hidastaa askelta, ja hetkeen ei ole kiire mihinkään.


perjantai 1. marraskuuta 2013

Pankkiasioita

Tänään kävimme läpi maatilan raha-asioita pankin edustajan kanssa. Jokainen laski mitkä omat tulot ja menot ovat (yksityistaloudessa) kuukausitasolla, ja (maataloudessa) vuositasolla. Itse teimme juuri viime kuussa Miehen kanssa budjetin, josta näin kätevästi kuukausitason menot. Ja sen, että kun tässä kuussa omat tuloni putoavat kotihoidontuelle, normaaleilla menoilla elän yli varojeni. Juuh. Siirrymme siis vissiin vanhanaikaiseen "mies elättää perheen, nainen hoitaa lapset" - käytäntöön ;)

Tai sitten yritän lisätä työntekoa...

Pankin edustaja, maanviljelijä itsekin, muistutti, että kirjanpito on ensiarvoisen tärkeä työkalu. Se ei ole vain veroilmoitusta varten, vaan tilan kannattavuuden seuraamista varten. Mikään pankki ei myönnä lainaa, jos yrityksen laskelmat eivät ole kunnossa.

Ja niinkuin yksityistaloudessa, myöskään yritystaloudessa kukaan muu kuin sinä ei ole vastuussa raha-asioistasi. Jos maanviljelijä muuttaa ajankäyttöään siten, että alkaa käyttämään 10 prosenttia facebookissa viettämästään ajasta kirjanpidon tekemiseen -> kirjanpito on jo aika hyvällä mallilla.

Ja, on se myös kiinnostavaa. Vielä nyt kate, tase ja pääoman tuottoprosentit ovat itselleni jotensakin hepreaa, mutta kyllä se tästä. Kun näen sen vaivan, että istun koneen ääreen ja alan naputtaa, tykkään siitä, että näen mistä raha tulee ja mihin se menee.

Koska ihmiset eivät lakkaa syömästä ja maapallon väestö kasvaa koko ajan, viljan kysyntä kasvaa 2 prosentin vuosivauhtia pitkällä aikavälillä. Aika harvan alan kysyntä on näin varmaa. Toki vuosittainen hintavaihtelu on suurta. Siksi pankin edustaja suositteli laskemaan tuottajahinnan ja tuotantopanosten (esim. lannoitteet) hintaan 20 prosentin joustonvaran hintojen tilapäistä vaihtelua varten. Taloutta ei saisi laittaa niin tiukalle, ettei tuon suuruisesta muutoksesta pysty selviytymään.

Sivusimme myös omaa jaksamista. Luennoitsijan mukaan yrittäjän työuupumuksen suurin syy ei ole se, että hommia on liikaa. Vaan se, että homma ei ole hanskassa - kokonaistilanteen hallinta menetetään eikä paletti pysy silloin kasassa. Oman jaksamisen rajat on tärkeää tiedostaa ja toimia sen mukaan. Tuota tilanteen hallintaa tulee itse harjoiteltua joka päivä, ainakin yritettyä...

Pirpanan hoitopaikka oli tänään poikkeuksellisesti Tampereella, kun kotona ei ollut ketään. Kotiin tullessa ajeltiin riistapellon ohi ja bongattiin hirvi ja sen vasa ruokailemasta. Auton ikkuna on välissä ja tarkennus puussa, mutta kyllä nuo nyt tunnistaa ;) En kerinnyt ikkunaa avata, kun kohta isompi nyökkäsi pienemmälle, että [mikä pörisevä möhkäle tuolla on,] mennään pois.