keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

927 km Suomea

Viikonloppuna lähdimme jälleen Itä-Suomeen, mies meni kaverinsa polttareihin Maaningalle ja Pirpanan, papan ja isotädin kanssa kävimme katsomassa Mottimestari-kesäteatterinäytelmän Ilomantsissa. Teatteri sijaitsee Möhkön kylässä, pari kilometriä Venäjän rajasta. Näytelmässä kuvattiin jatkosodan aikaisia tapahtumia Möhkössä sekä Suomen että Venäjän puolelta. Pirpanakin viihtyi katsomossa hyvin, lukuunottamatta paria ampumiskohtausta joiden aikana tuli hetkeksi itku. Toisen puoliajan tyttö nukkui vaunuissa.


Näytelmän jälkeen kiersimme vanhan ruukin päärakennukseen tehdyn museon, "Pytingin", jossa on 21 huonetta. Siellä sijaitsivat konttoristin ja ruukinhoitajan asunnot sekä palvelusväen tilat, joihin oli koottu tietoa ruukin arjesta. Eräs helmi talossa oli lasten leikkihuone, jossa sai oikeasti leikkiä, piirtää, pomppia sängyllä, kokeilla hattuja ja vaatteita. Toisen rakennuksen näyttely kertoi tukinuitosta ja tukkilaiselämästä. Esineistöön kuului mm. kahden miehen moottorisaha, paino 25 kg, tuotu Kanadasta v. 1932.

Ruukki perusti paikalle myös koulun, toiminta aloitettiin Pytingissä 1859 ja myöhemmin tien toiselle puolelle rakennettiin koulutalo. Koulu toimi Ilomantsin ensimmäisenä kansakouluna, ja rakennus toimii nyt tunnelmallisena kahvilana sekä kauppana. Myös kahvilan koko sisustus on myynnissä, kun hinnoista sovitaan.







Pirpanan kanssa jäimme yöksi Ilomantsiin kaverin luo, saimme majoittua aitassa vähän viileämmässä kuin mihin nyt on totuttu. Kelpasi, päivät ovat olleet aika tuskaa helteen kanssa. Sunnuntaina palasimme Joensuuhun ja jatkoimme matkaa kotiin isotädin kissojen ihmettelyn jälkeen. Sekä Pirpana että kissa pelkäsivät yhtä paljon, ennen kuin rohkenivat lähikontaktiin toistensa kanssa.

Varkaudessa nautimme maukkaat annokset Konttiravintola Mortonissa. Ravintola on Rautalammin Ravintola Mortonin kesäversio, jossa ruoka tarjoillaan merikonteista. Paikassa oli säävaraus, koska kaikki pöydät olivat ulkona. Aloittaessamme aurinko paistoi täydeltä terältä, mutta ruokaa odotellessa siniset pilvet täyttivät taivaan ja kohta satoi. Kaatamalla. Muu pöytäseurue oli jo lähes syönyt ja siirtyi aurinkovarjon alta ravintolan lipan alle pitämään sadetta Pirpana mukanaan. Itse sain siis kerrankin syödä annokseni rauhassa ;) Loppumatka kotiin sujui hieman viileämmissä merkeissä, auton ilmastointi sai levätä edes hetken.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti