sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Mietteitä tästä viikosta

Maanantai-iltana oli kaupunginvaltuuston kokous, jossa käsiteltiin lapseni lähikoulun lakkauttamista. Lakkauttamisesitys ei mennyt läpi, vaan koulu saa jatkaa. Viime viikkoina olen itsekin osaltani tehnyt töitä asian eteen vanhemman roolissa, ja se kannatti. Tämä taas osoitti, että koskaan ei kannata luovuttaa, vaan yrittää kun on vielä mahdollisuus. Viime päivät päässäni on soinut Reino & The Rhinosin kappale Toivoo

- Pitää varoo mitä toivoo
toivees voi toteutuu
kun tarpeeks uskoo -

Tytön lajitovereita oli paikalla useampikin, mutta ensimmäisestä salista poistettiin juuri Pirpana viiden minuutin jälkeen, häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. ;) Loppukokouksen ajan hän tutki kaupungintaloa isänsä vahdinnassa kun äiti jännitti äänestystä salissa. Loppu hyvin, kaikki hyvin. =)


Loppuviikosta vietin pari opiskelupäivää, pankin edustaja luennoi maatilan sukupolvenvaihdoksesta ja sen toteuttamisvaihtoehdoista. Luennoitsijan mukaan spv:n sunnittelu on hyvä aloittaa 3-5 vuotta etukäteen, ja varsinaiseen toteutukseen on hyvä varata vuoden verran. Kahvipöydässä tosin opiskelukaveri kertoi, että heillä koko prosessi mentiin vauhdilla läpi, kaupat oli tehty muutamassa kuukaudessa ja vasta jälkeenpäin tuli mieleen, olisiko toteuttamisvaihtoehtoja voinut harkita enemmänkin. Saimme myös perehdytyksen viljan futuurikauppaan ja lainoituksen periaatteisiin. 

Lauantaina suuntasin muiden perässä Vaasaan, johon kokoonnuimme sisarusteni kanssa. Illasta kävimme Stam1nan keikalla, oli kiva pitkästä aikaa päästellä höyryjä keikkailun muodossa. Nyt on niskat kipeet.

© Keskimmäinen sisko

Paluumatkalla Pirpana nukkui pari ensimmäistä tuntia sujuvasti, mutta sen jälkeen hänelle tuli silminnähden huono olo. Kun likka ei takaperin istuessaan näe tietä, kuten matkapahoinvoinnista kärsivän pitäisi, pulautti hän välipalajugurtit pihalle. Itkua ei tullut missään vaiheessa, mutta hölmistys oli suuri, että mitä tässä nyt tapahtuu. Siivoustauon ja raittiin ilman jälkeen tilanne parani ja loppumatka meni sujuvasti. Turvaistuimen kangasta emme saaneet ainakaan pikaisella silmäyksellä irroitettua pesua varten, mutta kyllähän hajut lopulta tuulettamalla lähtee, eikö... ;) Täytyy selvittää, voisiko istuimen jo kääntää kasvot menosuuntaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti