Puolukkapiirakkaa

Viikonloppuna kävimme puolukassa tytön päiväunien aikana. T-paitakelit jatkuivat edelleen, ja vasta nyt tällä viikolla on palattu syksyyn ja jopa aamuisiin nollakeleihin. Täytyisi vissiin jo alkaa lämmittämään autoa töihin lähtiessä.

Pari sangollista kertyi, ja teimme niistä puolukkamehua, -hyytelöä ja -hilloa. Mies pyysi tekemään vielä piirakan. Laitoin pohjaan puolet tattarijauhoja ja puolet vehnäjauhoja. Pirpana halusi mukaan tekemään eikä viihtynyt tyhjän kulhon kanssa, joten annoin hänelle vähän tattarijauhoja kulhon pohjalle. Suuhun ne tietysti joutuivat kaikki, ja saivat nimityksen "Pinna", että kai se sitten hyvää oli noin pelkiltäänkin...

Alkuviikosta olin kolme päivää tilan hommissa, levytin tietä ja tein muuta sekalaista. Eilen kyllä oli löysempi päivä, kun olin Pirpanan kanssa kotona enkä päässyt hommiin kuin hänen päiväuniensa aikana. Tyttö jopa piti minulle rentouttavan pianokonsertin. En lakkaa ihmettelemästä lapsen taitoa oppia joka päivä uutta. Nyt hän on kasvattanut taitovalikoimaansa sillä, että osaa kiivetä tuolille, laittaa lapsuudenkodistani tuodun sähköpianon päälle ja rytmin pianosta soimaan. Sitten hän soittaa omia pimputuksiaan ja välillä painelee eri nappeja, joilla rytmilaji ja tempo muuttuvat. "Nuotit" tulevat lasten kuvakirjasta.